1.1.1. MITTARILENTOPAIKAT
Mittarilentopaikkoja koskevat tiedot on esitetty osassa AD 2.
1.1.2. HELIKOPTERILENTOPAIKAT
Perustiedot yleisessä käytössä olevista helikopterilentopaikoista ja sairaaloiden helikopterilentopaikoista on esitetty osassa AD 3.
Huom. Tietoja ei toistaiseksi ole esitetty ICAO:n Annex 15:n edellyttämässä laajuudessa. Täydentäviä tietoja voidaan pyytää lentopaikan pitäjältä.
Lentoasema-alue on jaettu kahteen eri vyöhykkeeseen seuraavasti:
1.3.1. Lennonvarmistuselinten toiminta-ajat on julkaistu AIP:n osassa AD 2, kohdassa 2.3. Niiden lentoasemien osalta, joilla palvelua ei anneta H24, lennonvarmistuselinten toiminta-ajat julkaistaan ainoastaan NOTAMilla. NOTAMit pyritään julkaisemaan viimeistään 7 vuorokautta ennen voimaantuloa. Toiminta-ajoista pyritään julkaisemaan mahdollisimman pitkäkestoiset NOTAMit.
1.3.2. Finavian lentoasemien ylimääräinen avaus
Pyyntö lentoaseman ylimääräisestä avaamisesta julkaistujen aukioloaikojen ulkopuolella tehdään puhelinnumeroon +358 20 708 3150 tai apoc@finavia.fi (airport operations center - apoc). Avaamispyyntö on esitettävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siihen on sisällytettävä aina alla yksilöidyt tiedot operaatiosta:
Lentoaseman tavoite on mahdollisuuksien mukaan tarjota tarvittavat palvelut.
Kaikkiin lentoaseman ylimääräisiin avaamisiin sovelletaan Finavia Oyj:n palveluehtoja, kohta 7.8.3. Pyynnön esittäneen on maksettava ylimääräinen avausmaksu myös riippumatta siitä, käytetäänkö pyydettyjä palveluita.
1.3.3. AIS-, COM- ja MET-palveluiden toiminta-ajat lentoasemilla on järjestetty operatiivisen tarpeen mukaan.
1.3.4. Finavia huolehtii lentoasemillaan palo- ja pelastusvalmiudesta etupäässä aikataulunmukaisen reittiliikenteen tarpeidenmukaisesti (ks. myös osa AD 1.2, kohta 1).
1.3.5. Pyynnöt lentoasemien ATS-, COM- ja MET-palvelusta sekä kyseisen ilma-aluksen vaatimasta palo- ja pelastusvalmiudesta NOTAMilla annettujen toiminta-aikojen ulkopuolella tulee osoittaa asianomaiselle lentoasemalle ennen virka-ajan päättymistä. Kiireellisissä tapauksissa pyyntö voidaan esittää myös lentosuunnitelman kohdassa 18 RMK. Pyyntöön on molemmissa tapauksissa kuitenkin saatava lentoaseman hyväksyminen.
Rekisteröidyt eroavuudet Annex 14:ään on lueteltu osassa GEN 1.7.
Sotilaslentopaikoille Halli (EFHA) ja Utti (EFUT) aiottua ei-aikataulunmukaista lentoa varten on sen lisäksi, mitä ulkomaisten siviili-ilma-alusten lennoista on osassa GEN 1.2 mainittu, haettava erillinen lupa.
Siviili-ilma-alus katsotaan ulkomaiseksi, kun se on rekisteröity vieraassa valtiossa.
Siviili-ilma-alus, joka on rekisteröity vieraassa valtiossa, mutta jota operoi suomalainen ansiolentoyritys tai Suomessa rekisteröity ilma-alus, jossa on mukana ulkomaisia matkustajia, katsotaan ulkomaiseksi. Sellaisen osalta käytetään kuitenkin yksinkertaistettua Iupamenettelyä.
2.1.1. Luvan hakeminen vieraassa valtiossa rekisteröidylle ilma- alukselle
Lupaa on anottava kyseisen lentoaseman ATS-elimeltä sen toiminta-aikana viimeistään 24 tuntia ennen aiotulle lennolle lähtöä. Lomakkeita on saatavissa ATS-yksiköiltä.
Lupa voidaan anoa AFS:llä, telefaxilla tai puhelimitse seuraavasti:
Hallin lentoasema:
AFS: EFHAZTZX
FAX: +358 299 260 679
TEL: +358 3 532 0071
Utin lentoasema:
AFS: EFUTZTZX
FAX: +358 20 708 8339
TEL: +358 5 340 8320
AFS: EFHAZTZX
FAX: +358 299 260 679
TEL: +358 3 532 0071
Utin lentoasema:
AFS: EFUTZTZX
FAX: +358 20 708 8339
TEL: +358 5 340 8320
Anomuksessa on esitettävä seuraavat tiedot:
Lentoa sotilaslentopaikalle ei saa aloittaa ennen luvan myöntämistä.
2.1.2. Luvan hakeminen vieraassa valtiossa rekisteröidylle ilma- alukselle, jota operoi suomalainen ansiolentoyritys tai suomalaiselle ilma-alukselle, jossa on ulkomaisia matkustajia.
Hakemus esitetään merkitsemällä lentosuunnitelman kohtaan huomautuksia ulkomaalaisten matkustajien lukumäärä ja kansallisuus esim. ''RMK / 3 ruotsalaista matkustajaa".
Lentosuunnitelma tulee esittää ennen lennolle lähtöä siten, että lentosuunnitelma on käytettävissä kyseisen lentopaikan lennonjohdolla sen toiminta-aikana.
Lupa katsotaan myönnetyksi, ellei ATS-yksikkö toisin ilmoita.
Sotilaslentopaikkojen Halli (EFHA) ja Utti (EFUT) käyttämiseen siviili-ilma-alusten kotikenttänä tarvitaan erillinen lupa. Lisätietoja on saatavissa ao. lentoasemilta.
Sotilas- ja yhteistoimintalentoasemilla olevat sotilasasematasot ja -rullaustiet eivät välttämättä täytä kaikilta osin asetuksen EU 139/2014 vaatimuksia. Alueet on merkitty ADC-kartalla merkinnällä MIL Configuration.
Huom. Samanlaisia alueita on myös joillakin muilla sotilaslentotoiminnan käyttämillä lentoasemilla.
Ennen kuin kiitotie voidaan hyväksyä kategoria II/III lähestymisiä varten, on kyseisellä kiitotiellä oltava ao. lähestymiskategorian edellyttämä varustus ja huonon näkyvyyden toimintamenetelmät.
Huonon näkyvyyden vallitessa sovellettavat toimintamenetelmät suojaavat näissä sääolosuhteissa toimivia ilma-aluksia sekä takaavat lähestymisissä vaadittavan ILS-signaalin laadun.
Huonon näkyvyyden toimintamenetelmien ollessa voimassa lennonjohto soveltaa suurempaa porrastusta ilma-alusten välillä.
Lentotoiminta huonoissa näkyvyysolosuhteissa, ks. ao. lentoaseman kohta AIP, AD 2.20 Paikalliset määräykset.
Yksityiskohtaiset tiedot huonon näkyvyyden vallitessa noudatettavista toimintamenetelmistä, ks. ao. lentoaseman kohta AIP, AD 2.22 Lentomenetelmät.
Tilanteessa, jossa ei voida taata ilma-alusten liikehdinnän turvallisuutta liikennealueella tai ILS-signaalin häiriöttömyyttä, ei kategoria II/III lähestymisiä voida suorittaa. Tällöin tilanteesta ilmoitetaan NOTAMilla, ATIS-lähetyksessä tai lennonjohdon toimesta.
3.1.2.1. Kategoria II/III vaatimuksiin kuuluvien laitteiden toimintahäiriöistä ja toimintatilan muutoksista ilmoitetaan NOTAMilla, ATIS-lähetyksessä tai lennonjohdon toimesta.
3.1.2.2. Lähestymisselvitys perustuu ainoastaan liikennetilanteeseen, ja ilma-aluksen päällikkö päättää, voidaanko lähestyminen suorittaa.
3.1.2.3. Silloin, kun ILS-laitteisto ei täytä kategoria II/III vaatimuksia, toiminta lopetetaan ja ILS:n toiminnallinen status ilmoitetaan kuten kohdassa 4.2.1.
Ilma-alusten ohjaajien tulee huomioida, että kategoria II/III harjoituslähestymisien aikana ei huonon näkyvyyden toimintamenetelmien noudattamista voida kaikilta osin taata. Tästä syystä ohjaajien tulee varautua ILS-signaalin laadussa oleviin häiriöihin.
Ilma-alusten ohjaajien tulee huomioida, että kategoria II/III mukainen ILS-signaalin laatu taataan ainoastaan huonon näkyvyyden toimintamenetelmien voimassaoloaikana.
Mikäli autoland-toimintaa halutaan muuna aikana suorittaa, tulee ohjaajien varautua ILS-signaalin laadussa oleviin häiriöihin.
Lentoasemat, jotka eivät ole kategoria II tai III hyväksyttyjä, noudattavat erityisiä huonon näkyvyyden toimintamenetelmiä lentoonlähtöjä varten. Tarkemmat tiedot toimintamenetelmistä on annettu ao. lentoaseman kohdalla, ks. lentoasemaa koskevat paikalliset määräykset (AIP, AD 2.20 tai AD 2.22).
Lentoonlähdöt alle RVR 550 M olosuhteissa ovat sallittuja vain niillä lentoasemilla, joilla on viranomaisen hyväksymät huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (LVP) ja menetelmät on saatettu voimaan lentoonlähdön ajaksi. Mahdollisista rajoituksista ilmoitetaan ilmailutiedotuspalvelun, ATIS-lähetyksen tai ATS-elimen kautta.
Toimintamenetelmät otetaan käyttöön, jotta voidaan taata ilma-alusten turvallinen toiminta ja liikehdintä liikennealueella huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Menetelmällä pyritään varmistamaan, että liikennealueella on tällöin vain yksi ilma-alus kerrallaan ja ajoneuvoliikenne on siellä minimoitu välttämättömimpään.
Huom. Varavoiman vaihtoajasta johtuen lentoonlähdöt siviili-ilma-aluksilla kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 M eivät ole sallittuja joillakin lentokentillä. Rajoitus on annettu ao. lentoasemien kohdalla, ks. lentoasemaa koskevat paikalliset määräykset (AIP, AD 2.20).
NIL
Suomessa lähilennonjohto ei anna lähtö- tai laskuselvitystä vastuualueensa (liikennealue) ulkopuolelta suoritettavalle lennolle, vaan tällaisen lennon osalta noudatetaan seuraavanlaista menettelyä: Lennonjohto ilmoittaa vallitsevan tuulen, varoittaa vaikuttavasta liikenteestä ja pyytää ilma-alusta ilmoittamaan, kun lentoonlähtö / laskeutuminen on tapahtunut.
Lennonjohtoselvityksiä rullaaville ilma-aluksille annetaan ainoastaan lennonjohdon vastuualueen (ATC Service Boundary) sisäpuolella (liikennealueella).
Huom. Lennonjohdon vastuualueen raja on esitetty lentopaikkakartoilla (ADC).
Asematasolla rullaamista varten ei anneta lennonjohtoselvityksiä, vaan rullausohjeita. Ohjeilla säädellään ilma-alusten liikkumista asematasolla ja pidetään niiden kulussa järjestystä. Yhteentörmäysten välttäminen asematasolla on ilma-aluksen ohjaajan vastuulla. Tämä koskee myös asematasolla sijaitsevia ilma-aluksen seisontapaikan rullauskaistoja.
Finavia voi ylläpitämillään lentoasemilla poikkeustapauksissa ja ilma-aluksen päällikön erikseen sitä pyytäessä myöntää ilma-alukselle luvan pysäköidä tai liikehtiä asematason, rullaustien tai kiitotien ulkopuolella.
Ilma-aluksen paikoituksesta ja liikehdinnästä asematason, rullaustien tai kiitotien ulkopuolella vastaa ilma-aluksen päällikkö.
Finavia ei vastaa mistään vahingosta, joka aiheutuu ilma-alukselle tai siinä olevalle omaisuudelle, henkilöille, muulle omaisuudelle tai muille henkilöille, jos ilma-alus pysäköidään tai sillä liikehditään asematason, rullaustien tai kiitotien ulkopuolisilla alueilla.
Pysyvistä lintukeskittymistä ilmoitetaan ao. lentoasemien kohdalla, ks. käyttökelpoisuus eri vuodenaikoina (AIP, AD 2.7).
Tilapäisistä lintuesiintymistä julkaistaan varoitus NOTAMilla.
Pysyvät tiedot lintujen muutosta on annettu osassa ENR 5.6.
Joillakin lentoasemilla saattaa ATC- tai AFIS-elimen toiminta-ajan ulkopuolella esiintyä hirviä tai poroja, joista ohjaajia ei voida varoittaa.
Ohjaajia varoitetaan myös valvomattomilla lentopaikoilla ajoittain esiintyvistä hirvistä tai porolaumoista.
5.6.1. Tiedot pysäytysverkoista on esitetty ao. lentoaseman kohdassa AIP, AD 2.12.
Pysäytysverkot sijaitsevat kiitotien molemmissa päissä, korkeus ylösnostettuna MAX 7.5 M GND.
Siviili-ilmailua koskeva pysäytysverkkojen käyttö ATS-elimen toiminta-aikoina:
Lentopaikan ATS-elimen toiminta-ajan ulkopuolella kiitotien molempien päiden pysäytysverkot pidetään alhaalla.
5.6.2. Pysäytysvaijerit
Tiedot pysäytysvaijereista on esitetty ao. lentoaseman kohdassa AIP, AD 2.12.
Kiitotiellä oleva pysäytysvaijeri pidetään alhaalla kaikelle muulle liikenteelle paitsi Hornet-hävittäjille. Kiitotien päässä oleva pysäytysvaijeri on ylhäällä koko ajan.
Tieto osastolentoonlähtöviivoista on esitetty ao. lentoaseman kohdassa AIP, AD 2.9. Vain sotilaskäyttöön tarkoitetut osastolentoonlähtöviivat sijaitsevat molemmin puolin kiitotien keskilinjaa ja niiden etäisyys keskilinjasta on 8.5 M. Osastolentoonlähtöviiva on yhtenäinen, 150 mm leveä ja väriltään oranssi.
Finavian ylläpitämillä lentoasemilla käytössä olevien visuaalisen telakoitumisen opastinlaitteilla varustettujen matkustajasiltojen seisontapaikkojen turvaetäisyydet poikkeavat ICAO Annex 14, kohdan 3.12.6 suosituksista.
Poikkeukset ja rajoitukset, ks. lentoasemaa koskevat paikalliset määräykset (AD 2.20).
Ilma-alus voi halutessaan pyytää hinausta matkustajasiltaan telakoitumista varten.
REF: AIP, GEN 2.3
Kiitotiepoikkeama: ilma-aluksen, muun kulkuneuvon tai henkilön aiheeton läsnäolo laskeutumiseen ja lentoonlähtöön tarkoitetulla suojatulla alueella.
Hot spot: lentoaseman liikennealueella oleva paikka, jossa on tapahtunut onnettomuus/vaurio tai on riski tapahtua kiitotiepoikkeama ja jossa ilma-alusten ja muun liikenteen tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta.
Hot spotit selityksineen on esitetty lentokenttäkartoilla (AD 2.4).
Risteyskohdista lentoonlähtöön käytettävissä olevat kiitoteiden lyhennetyt laskennalliset pituudet (TORA, TODA, ASDA) määritetään alla esitetyn mukaisesti.
Huom. Lyhennetyt laskennalliset pituudet on esitetty lentopaikan tekstiosan taulukossa AD 2.13.
Mikäli lentoasemalla on hyväksytty käyttöön EASA:n päätöksen ED Decision 2020/008/R mukaiset pienennetyt
kiitotieporrastusminimit samaa kiitotietä käyttävien ilma-alusten välillä, on tästä kerrottu AIP:ssä kunkin lentoaseman
kohdassa AD 2.20. Lennonjohto voi käyttää menetelmiä alla kuvatulla tavalla.
kiitotieporrastusminimit samaa kiitotietä käyttävien ilma-alusten välillä, on tästä kerrottu AIP:ssä kunkin lentoaseman
kohdassa AD 2.20. Lennonjohto voi käyttää menetelmiä alla kuvatulla tavalla.
5.11.1. Pienennettyjä kiitotieporrastuksia voidaan käyttää vain päiväsaikaan 30 minuuttia auringon noususta 30 minuuttiin ennen auringon laskua.
5.11.2. Ilma-alukset luokitellaan pienennettyjä kiitotieporrastuksia varten seuraavasti:
Luokka 1: yksimoottoriset potkurikoneet joiden maksimi lentoonlähtömassa on 2000 KG tai vähemmän.
Luokka 2: yksimoottoriset potkurikoneet joiden maksimi lentoonlähtömassa on enemmän kuin 2000 KG, mutta vähemmän kuin 7000 KG ja kaksimoottoriset potkurikoneet, joiden maksimi lentoonlähtömassa on vähemmän kuin 7000 KG.
Luokka 3: kaikki muut ilma-alukset.
5.11.3. Pienennettyjä kiitotieporrastuksia ei saa soveltaa lentoonlähtevän ja edellä laskeneen ilma-aluksen välillä.
5.11.4. Seuraavat seikat tulee huomioida pienennettyjä kiitotieporrastuksia käytettäessä:
- pyörrevanaporrastuksia on sovellettava;
- näkyvyyden tulee olla vähintään 5 KM ja pilvikorkeus ei saa olla alempi kuin 300 M (1000 FT);
- myötätuulikomponentti ei saa olla suurempi kuin 5 KT;
- on oltava keinoja, kuten sopivia maamerkkejä, joita lennonjohtaja voi käyttää apunaan määrittäessään kahden ilma-aluksen välistä etäisyyttä. Mikäli etäisyyden määrittämiseen käytetään ilma-aluksen paikkatiedon sisältävää maassa tapahtuvan liikenteen valvontajärjestelmää (esim. maaliikennetutka), tulee ko. järjestelmä olla operatiiviseen käyttöön hyväksytty sisältäen asianmukaisen turvallisuustarkastelun, jolla taataan, että kaikki operatiiviset ja suorituskykyyn liittyvät vaatimukset täytetään;
- minimiporrastuksen tulee säilyä kahden lähtevän ilma-aluksen välillä välittömästi jälkimmäisen ilma-aluksen lentoonlähdön jälkeen;
- liikenneilmoitus vaikuttavasta liikenteestä tulee antaa jäljessä lentävän ilma-aluksen miehistölle; ja
-
jarrutusteho ei saa olla heikentynyt kiitotie-esiintymien kuten jään, sohjon, lumen, veden tms. takia.
5.11.5. Pienennetty kiitotieporrastusminimi tulee määritellä lentopaikan jokaiselle yksittäiselle kiitotielle. Seuraavia minimejä pienempiä porrastuksia ei saa missään tapauksessa käyttää:
-
laskeutuva ilma-alus:
- jäljessä lentävä laskeutuva luokkaan 1 kuuluva ilma-alus voi ylittää kiitotien kynnyksen, kun edellinen ilma-alus kuuluu luokkaan 1 tai 2 ja:
- jäljessä lentävä laskeutuva luokkaan 2 kuuluva ilma-alus voi ylittää kiitotien kynnyksen, kun edellinen ilma-alus kuuluu luokkaan 1 tai 2 ja:
- jäljessä lentävä laskeutuva ilma-alus voi ylittää kiitotien kynnyksen, kun edellinen luokkaan 3 kuuluva ilma-alus:
-
lähtevä ilma-alus:
- luokkaan 1 kuuluvalle ilma-alukselle voidaan antaa lentoonlähtöselvitys, kun edellinen luokkaan 1 tai 2 kuuluva ilma-alus on ilmassa lentoonlähdön jälkeen ja ohittanut kohdan, joka on vähintään 600 metrin päässä jäljessä lähtevästä ilma-aluksesta;
- luokkaan 2 kuuluvalle ilma-alukselle voidaan antaa lentoonlähtöselvitys, kun edellinen luokkaan 1 tai 2 kuuluva ilma-alus on ilmassa lentoonlähdön jälkeen ja ohittanut kohdan, joka on vähintään 1500 metrin päässä jäljessä lähtevästä ilma-aluksesta;
- ilma-alukselle voidaan antaa lentoonlähtöselvitys kun edellinen luokkaan 3 kuuluva ilma-alus on ilmassa lentoonlähdön jälkeen ja ohittanut kohdan, joka on vähintään 2400 metrin päässä jäljessä lähtevästä ilma-aluksesta.
5.11.6. Tarvittaessa on porrastuksia suurennettava suuren suorituskyvyn omaavan yksimoottorisen ja edellisen luokkaan 1 tai 2 kuuluvan ilma-aluksen välillä.